tiistai 26. tammikuuta 2010

Apple Tablet - Pandoran laatikko

Pohdiskellaampa vielä kerran Applen ihmetuotetta puhtaasti spekulatiiviselta puolelta ennen kuin todellisuus pääsee pilamaan kuvitelmia.

Applen into pitää Adobe Flash kaukana iPhonesta tuntuu aluksi hieman oudolta ottaen huomioon Mac OS/X pitävän sisällään huomattavia määriä Adoben "DNAta". Osaltaan kyse on tietenkin siitä, että Flash on toteutukseltaan luokatonta roskaa. Kyseessä on millä tahansa alustalla kokemuksen pilaava bloatware, joka kuluttaa koneesta kuin koneesta kaiken CPU-tehon. Adoben tuotteet ovat tämän hetken pahin tietoturvauhka. Pahempi kuin IE 6, jopa. Käsittääkseni operaatio aurora (kiina vs google) toteutettiin adoben ja IE6 yhteentoimintaan liittyvän tietoturva aukon avulla. Itse en siis flashia kaipaa.

Mutta miksi Apple on niin allerginen Adobelle.

Henkilötasolla ongelmat lienevät perua ajalta jolloin adobe päätti olla tuomatta Premieren uutta versiota täydessä laajuudessa OS/X. Se, että premieren sai windowsille muttei OS/X , oli Applen huipulle henkilökohtainen loukkaus. Loukkaukseen vastattiin julkaisemalla Final Cut josta on sittemmin tullut enemmän tai vähemmän alan standardi. Eli apple oppi voivansa ottaa hallinnan tuotesegmentistä ja siinä sivusssa netota sangen sievästi. Ohessa yksi näkemys aiheesta, parempiakin löytyy, jos etsii.

http://www.emedialive.com/Articles/ReadArticle.aspx?ArticleID=5142

Teknisesti adoben taaperrus on tietenkin ollut varmaankin raivostuttavaa. Vaikka flash on graaffinen väline kaikki työ tehdään edelleen CPU:lla (ok uusin beta windowsissa käyttää jonkin verran GPU mutta macissa ei siitä ole tietoa). On arvioita joiden mukaan 75% selainten ongelmista liittyvät flashiin. Ja saman verran tietoturva ongelmista.

Sekä windows että OS/X yrittää siirtyä 64-bittisyyteen mutta flashin takia selaimet on pakko ajaa 32-bittisessä moodissa. Tähän liittyykin toinen puoli Applen allergiasta. Nyt heillä on vihdoin viimein alusta joka on täysin heidän hallinnassaan. Jos he päättävät vaihtaa prosessoria IPhonessa huomenna se onnistuu kädenkäänteessä, ilman että ollaan riippuvaisia mistään kolmannen osapuolen ohjelmistosta. Etenkään kun adoben kyky mukautua uuteen tekniikkaan on todettu perinteisten koneiden parista olemattomaksi.

Tässä aiheesta varsin hyvä analyysi:http://daringfireball.net/2010/01/apple_adobe_flash

Mutta mitäpä jos mukana on vielä jokin pimeämpi ainesosa ?

Itunesin myötä applesta on tullut merkittävä sisällön jakelukanava. ITabletin tulisi huhujen mukaan pelastaa lehdistö, kirjallisuus ja televisio. Eli kaikki loput sisällöt jotka eivät varsinaisesti aiemmin ole olleet applen hallinnassa. Aikaisemmin lehdistö ei ole tähän suostunut, mutta nyt kun selkä on seinää vasten mikä tahansa ratkaisu kelpaa. Eli Applen tabletin, iphonen ja itunesin avulla saadaan luotua ekosysteemi jonka ulkopuolella ei sisällön levittäminen ole mielekästä. Apple huolehtii riskittömästä osasta bisnestä, eli jakelu ja laitteen. Sisällön tuottajat ottavat riskit ja tekevät sisällön. Kaikkea edellä mainittua sisältöä voitaisiin jakaa flashillä. Mutta tällöin koko sisältöjakelun hallinta ei olisi Applen käsissä. Mukana olisi epämiellyttävä kolmas pyörä. Apple on ostanut musiikin streamaus tekniikkaan erikoistuneen Lala ja mobiilimainois yrityksiä (flash uhka mainoksissakin). Applella on alusta jota he hallitsevat täydellisesti. Kuvio alkaa vaikuttaa sopivalta, muttei kovin rohkaisevalta.

Apple ei ole apajalla yksin. Sekä microsoft että Google hamuavat myös internetin sisällön hallintaa. Microsoftin rahavaroja ei voi aliarvioida muuta jotenkin tuntuu että oikeusjuttujen jälkeen MS on liian arka. Ja Microsoft oli aina liian suoraviivainen ollakseen oikeasti uhka. Googlella sen sijaan on käytännössä mahdollisuus mobilisoida lähes rajatta resursseja. Google kykenee antamaan tekniikkaa ilmaista halvemmalla, siis maksamaan raudan tekijälle siitä että heidän palvelunsa on mukana. Google tekee palveluita joskus vain siksi että siitä välillistä etua sitouttamalla ihmisiä syvemmälle googlen ekosysteemiin. Toisaalta googlen juuret on niin syvällä avoimessa netissä, ettei uhka ole täydellinen. Kuitenkin on hieman sellainen tunne, että web 3.0 on korporaatioiden paluu. Yritykset ottavat netin takaisin haltuunsa ja sisällön maksullisuuden paluu. Maksullisuus ei välttämättä ole pahasta, mutta sisältöteollisuus selvästi kaipaa takaisin 80-90-lukujen suhteettomiin aikoihin. Loppujen lopuksi se ei ole sisällön luovan ihmisen eikä kuluttajan etujen mukaista.

Voisiko olla että olemme myymässä vapaan internetin nätille käyttöliittymälle.